Uusi viikko on alkanut vaihtelevissa tunnelmissa. Aamupäivä meni tyypilliseksi muodostuneessa maanantaimasennuksessa. Laitoin viestin eräälle, minulle hyvin tärkeälle, ihmiselle ja kerroin, kuinka rikki ja stressaantunut olen ollut jo jonkin aikaa. En ole vielä saanut viestiini vastausta, mutta luulen että hän rukoili puolestani, sillä jossain vaiheessa mieleni rauhoittui ja selkiytyi huomattavasti. Nyt olen lähdössä ystävättäreni luo. Kokoonnumme hänen luokseen pienellä joukolla yhdessä rukoilemaan, sillä olemme toistuvasti lähiaikoina puhelleet siitä, kuinka olisimme rukouksen tarpeessa jokainen. Ihanaa päästä viettämään iltaa yhdessä ystävien kanssa Herran kasvojen eteen.